Sukellus

Sukellus on veden alla tapahtuvaa liikkumista. Vapaasukellus tapahtuu ilman hengitysilmalaitteita. Käytössä voi olla kuitenkin muita apuvälineitä. Laitesukellus puolestaan tapahtuu hengitysilmalaitetta hyödyntäen.

Hengitysilmalaitteissa yleisimmin käytetty on paineilmaa sisältävä säiliö, josta paineenalentimen kautta tulevaa ilmaa hengitetään regulaattorin (hengityssäätimen) kautta. Hengitetty ilma puhalletaan regulaattorin kautta veteen, joka siis näkyy pintaan nousevana kuplapilvenä. Toinen mahdollinen hengitysilmalaite on ns. suljetun kierron laite, joka nimensä mukaisesti pitää kierron suljettuna. Laite puhdistaa jo hengitetystä ilmasta hiilidioksidin pois ja palauttaa hapen uudestaan kiertoon. Jälkimmäiset laitteet sallivat pidempiä sukelluksia, mutta ovat huomattavasti monimutkaisempia ja vaativat tarkemmat huoltotoimenpiteet sekä erityisen koulutuksen. Myös pintailmajärjestelmiä käytetään, erityisesti työsukeltajien keskuudessa.

Sukelluksen eräänä riskinä on nopean ylösnousun aiheuttama kaasujen, erityisesti typen, erkaneminen verestä erillisiksi kaasukupliksi, jotka voivat aiheuttaa esimerkiksi verisuonten tukkeutumisen paineen laskiessa liian nopeasti. Tästä käytetään nimitystä sukeltajantauti tai dekompressiotauti. Dekompressiotauti on erittäin harvinainen virkistyssukeltajien keskuudessa.

Vapaasukellus

Vapaasukellusta ovat ammatikseen tehneet erityisesti helmenkalastajat ja sientenkerääjät. Nykyään vapaasukellus on kasvattanut suosiotaan urheilulajina. Vapaasukelluksessakin voi saada sukeltajantaudin, riittävän agressiviisella sukeltamisella. Vaikka keuhkoissa typpeä on vähän liukenee sitä paineen vaikutuksen alla vereen jonkin verran. Suurissa syvyyksissä typpikertymää ehtii tulla niin paljon, että sukeltajantauti on mahdollista saada. Hukkumisriskin takia yksin ei saa koskaan sukeltaa.

Vapaasukelluksessa on useita eri luokkia, jossa kilpaillaan ja rekisteröidään ennätyksiä. Mm. Pituussukellus vaakusuunnassa (dynamic apnea), Pituussukellus syvyyssuunnassa ilman apuvälineitä (constant weight) ja hengenpidätys kasvot vedessä (static apnea). Lisäksi on erilaisia syvyyssuunnassa apuvälinein tehtäviä luokkia, joista osassa ei kilpailla.

Välineet

Laitesukeltamisessa apuna yleensä käytetään paineilmasäiliöitä, joista regulaattorin eli paineenalentajan (tai hengityssäätimen) avulla saadaan ilmaa sukeltajan hengitettäväksi.

Sukelluksessa käytetään lähes aina ns. perusvälineitä, joihin luetaan sukellusmaski, snorkkeli ja räpylät. Laitesukellusvarustukseen kuuluu perusvälineiden ja sukelluspuvun lisäksi myös puukko, erilaiset valaisimet, suunnistusvälineet ja syvyysmittarit sekä sukellustietokoneet.

Nosteen kontrollointiin käytetään tasapainotusliiviä (Buoyancy Compensation Device, BCD), jota täytetään tai tyhjennetään kaasulla. Sukeltaja pyrkii omaamaan mahdollisimman neutraalin nosteen, jolloin tämä ei kellu eikä uppoa. Tällöin liikkuminen veden alla on vaivatonta ja miellyttävää sekä myös kaasunkulutuksen kannalta taloudellisempaa. Yleensä sukeltaja joutuu kompensoimaan varusteidensa ja vartalonsa positiivista nostetta (kelluvuutta) lyijypanoilla, jotka kiinnitetään painovyöhön tai tasapainotusliiviin. Kuivapukusukeltajat käyttävät nosteen kontrollointiin myös pukuaan.

Puvut

Takaisin